Kohteen tulkitseminen

Humanistinen tutkimus tähtää usein tulkinnan tai useiden erilaisten tulkintojen tekemiseen tutkittavasta kohteesta, kuten taideteoksesta, tekstistä, kuvasta tai tilasta.

Tulkintoja voidaan muodostaa eri tavoin ja tulkintojen syvyysaste voi vaihdella: yksinkertaisimmillaan tulkinnan ongelmanasetteluna voi olla kohteen sisällön avaaminen ja kuvaaminen, toisaalta tulkinta voi tähdätä kohteeseen liittyvien laajojen ja monimutkaisten kulttuuristen ja sosiaalisten merkitysten selvittämiseen.

Periaatteessa kaikkeen tutkimuksen tekemiseen liittyy tulkitsemista: lähdekirjallisuudesta, aineistoista ja analyysituloksista tehdään tulkintoja tutkimuksen edetessä. Tulkitseminen voi saada tutkimuksessa myös toisentasoisia merkityksiä. Tulkitseminen voi muodostaa tutkimuksen keskiön, kun tutkimuksen ongelmanasettelun tavoitteena on tutkimuskohteen merkitysten tulkinta.

Tutkimusstrategiat

Kun tavoitteena on tulkita ja ymmärtää jotain olemassa olevaa ilmiötä välittömästi tai välillisesti siihen liittyvän aineiston avulla, tutkimus kuuluu empiirisen tutkimuksen piiriin. Tutkimuskohteen tulkinta ja ymmärtäminen on laadullista tutkimusta. Tulkintoja voidaan tehdä joko tapaustutkimuksena rajautumalla tiettyyn tai yksittäisiin tutkimuskohteisiin tai tutkimuskohteena voi olla laajempi ilmiöiden joukko.

Tulkintojen tekeminen liittyy erityisesti hermeneuttiseen tutkimukseen.

Aineistonhankintamenetelmät

Ilmiöiden tulkintoja on mahdollista tehdä monenlaisten aineistojen avulla. Ensisijaiset eli primaariset aineistot voivat koostua tutkimuksessa tulkittavista kohteista, kuten taideteoksista. Sekundaariset eli toissijaiset aineistot toimivat tutkimuksessa taustoina, jotka avaavat tulkintoja kohteesta ja joihin tulkintojen perusteluissa voidaan tukeutua. Tutkittava aineisto voidaan koota erilaisten menetelmien avulla. Aineistona voidaan käyttää ilmiöön liittyviä jo valmiiksi koottuja aineistoja, mikäli sellaisia on olemassa, tai aineisto voidaan koota itse. Aineisto voi koostua joko valmiista dokumenteista tai tutkittavat dokumentit voidaan tuottaa tutkimuksen tekemisen yhteydessä. Keskeinen lähtökohta dokumenttien tuottamisessa ja valitsemisessa on se, että ne lisäävät ymmärrystä tutkimuskohteesta. Hermeneuttisessa tutkimuksessa on tyypillistä, että tutkimus toteutetaan kokonaistutkimuksena.

Hermeneuttisen tutkimuksen aineisto voi liittyä tutkimuskohteeseen monitasoisesti. Aineisto voi koostua erilaisista arkistoissa olevista dokumenteista, havainnoinnista tai muusta kohteen tulkintaa edistävistä materiaaleista.

Aineistonanalyysimenetelmät

Tulkintaan tähtäävissä tutkimuksissa käytetyt analyysimenetelmät ovat laadullisia. Erityinen tulkintaan tähtäävä löyhä analyysimenetelmä on hermeneuttinen analyysi. Tulkintojen tuotetaan myös esimerkiksi erilaisten lähilukujen keinoin tai vaikkapa semioottisella analyysilla. Eri tieteenaloilla on lisäksi omia erityisiä analyysimalleja kohteiden sisällön ja muodon analyysiin. Sisällön ja muodon analyysi tähtää usein tulkinnan muodostamiseen kohteesta.

Tieteenfilosofiset suuntaukset

Humanististen tieteiden laadulliset analyysimenetelmät kiinnittyvät tieteenfilosofisessa kehyksessä interpretivismin eli tulkinnallisuuden suuntaukset. Näkemykset ilmiön merkitysten tulkinnallisuudesta noudattavat relativismin ideaa subjektiivisuudesta merkitystenannossa.

Hermeneuttinen tutkimus ja tulkintojen tekemiseen tähtäävät analyysimenetelmät tukeutuvat hermeneutiikan tieteenfilosofiseen suuntaukseen. Tulkintojen tekeminen voi nojautua myös esimerkiksi jälkistrukturalismin, dekonstruktion tai psykoanalyyttisen teorian ideoihin.