Kokeet

Tutkimusaineisto voidaan hankkia tekemällä tutkittavasta ilmiötä koe.

Kokeellinen aineistonhankintamenetelmä valitaan silloin, kun tutkimuksen tavoitteena on tarkastella suoraan jonkin ilmiön vaikutusta johonkin toiseen ilmiöön tai havainnoida kausaalisia yhteyksiä ilmiöiden tai niihin vaikuttavien tekijöiden välillä. Koetilanteessa tutkimustuloksia häiritseviä tekijöitä pyritään kontrolloimaan, jotta syy-seuraus -suhteet olisivat selkeästi todettavissa.

Koe voidaan järjestää joko varsinaisena eli laboratiivisena tai kvasikokeellisena kokeena. Varsinaisessa kokeessa koetilanne muodostetaan siten, että tutkija pystyy havainnoimaan ilmiöiden vaikutuksia ja syy-seuraus-suhteita kontrolloimalla kaikkia ilmiöön liittyviä tekijöitä. Varsinaisessa kokeessa tutkija jaottelee satunnaisesti tutkittavat kohteet koe- ja kontrolliryhmiin. Tämän jälkeen koeryhmää testataan jollakin tavalla. Tuloksia verrataan kontrolliryhmään, joka on jätetty ilman koeryhmän käsittelyä tai jolle on tarjottu jonkinlaista plasebo-käsittelyä. Kvasikokeellisessa kokeessa tutkittavia kohteita ei ole jaettu satunnaisesti koe- ja kontrolliryhmiin.

Koe voidaan toteuttaa hyvin monella tavalla ja mielekkäästi toteutetun kokeen muoto riippuu tutkimusongelmasta ja aiheesta. Keskeistä kokeen toteuttamisessa on sen huolellinen suunnittelu ja valmistelu. Tutkimusongelmasta, tutkimusstrategiasta ja kokeen luonteesta riippuen sen tuloksia voidaan analysoida joko määrällisesti tai laadullisesti. Tilastollinen analyysi edellyttää määrällisiä menetelmiä.

Lue tarkemmin kokeesta aineiston hankintamenetelmänä alla olevista linkeistä.

Anttila, Pirkko. Kokeelliset ja testaukseen perustuvat menetelmät. Ylemmän AMK-tutkinnon metodifoorumi. Virtuaaliammattikorkeakoulu.

Routio, Pentti. Koe. Tuotetiede. Taideteollisen korkeakoulun virtuaaliyliopisto.

Taanila, Aki, 2014. Kokeellinen tutkimusasetelma. Määrällisen aineiston kerääminen. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. (pdf)

Tutustu tutkimusesimerkkeihin, joiden aineisto on koottu kokeen avulla.

Torvelainen, Päivi, 2007. Kaksivuotiainen lasten fonologisen kehityksen variaatio. Puheen ymmärrettävyyden sekä sananmuotojen tavoittelun ja tuottamisen tarkastelu. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (pdf)

Kaivapalu, Annekatrin, 2005. Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (pdf)