Fenomenografinen analyysi

Fenomenografia on laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmä, jossa tarkastelun kohteena ovat ihmisten erilaiset tavat kokea jokin asia, erilaiset käsitykset jostain asiasta tai erilaiset tavat ajatella jotain asiaa.

Aineiston analyysimenetelmät sisäkkäisillä kehillä

Fenomenografisella analyysilla pyritään saamaan esiin tutkittavaan ilmiöön liittyvien erilaisten käsitysten tai kokemusten kirjo ja vaihtelu, ilmiötä määrittävät termit ja ilmaukset ja niiden hierarkkiset suhteet. Analyysi ei siten kohdistu suoraan kokemukseen, kuten fenomenologisessa analyysissa. Fenomenografiassa on erilaisia orientaatioita, joiden kautta se lähestyy menetelmänä muita laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Näitä orientaatioita ovat esimerkiksi: diskursiivinen, kokeellinen, naturalistinen, hermeneuttinen ja fenomenologinen fenomenografia.

Ihmisten erilaisia käsityksiä asioista ja tapoja arvottaa asioita voidaan analysoida monella erilaisella menetelmällä. Yksi näistä on q-menetelmä, jossa ihmisiä pyydetään arvottamaan tietyn asteikon avulla heille esitettyjä väittämiä. Q-menetelmässä yhdistyy sekä laadullinen että määrällinen analyysi.

Fenomenografinen analyysi JYKDOKista (muokkaa hakua tarvittaessa)

Tutustu fenomenografisen analyysin periaatteisiin alla olevien linkkien avulla. Katso myös ohjeet menetelmäkirjallisuuden löytämiseksi kirjaston tietokannoista.

Kettunen, Jaana. Fenomenografia. Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tietoarkisto.

Rissanen, Riitta, 2006. Fenomenografia. Luku 5.1. kokonaisuudesta Saaranen-Kauppinen, Anita ja Puusniekka, Anna. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Anttila, Pirkko. Fenomenografinen kuvaus. Tutkimisen taito ja tiedonhankinta. Metodix.

Phenomenography. Wikipedia, the free encyclopedia.

Åkerlind, Gerlese S. 2025. Phenomenography in the 21st Century. A Methodology for Investigating Human Experience of the World. OpenBook Publishers.