Musiikin, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos
Musiikin, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos
Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella tutkitaan esimerkiksi taiteen ja hyvinvoinnin suhdetta, pelejä ja pelikulttuureita, kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen merkityksiä ja niihin liittyvä arvoja, sekä kuulumiseen ja kuulumattomuuteen (populismi, vihapuhe, affektiivinen mobilisaatio, tasa-arvo) liittyviä kysymyksiä.
Laitoksen tutkimuksessa kysytään esimerkiksi Kuinka museonäyttelyt voivat toimia yhteiskunnallisten muutosten välineinä? Miten musiikki toimii tunteiden säätelyn keinona? Kuinka taiteen ja kerronnallisuuden avulla tuotetaan kiinnittymistä? Kuinka arkisia toimia siivoamisesta piirtämiseen ja pelaamiseen voidaan tarkastella esteettisenä toimintana? Näihin kysymyksiin voi kiinnittyä opinnäytteissäkin esimerkiksi itse keksittyjen tapaustutkimusten kautta.
Lisätietoa meneillään olevista tutkimushankkeista ja tutkimuksen painopisteistä löydät laitoksen sivuilta: https://www.jyu.fi/fi/hytk/mutku/tutkimus
Esteettiset käytännöt
Miten vapaa-ajan toimintaa ja harrastuksia voidaan lähestyä esteettisinä käytäntöinä, jotka muovaavat ihmisten identiteettiä, suhdetta toisiin ja maailmaan?
Yhteyshenkilö: Pauline von Bonsdorff
Taiteeseen kohdistuva ilmastoaktivismi
Vuonna 2022 tapahtui useita, tunnettuihin taideteoksiin kohdistuneita ilmastoaktivistisia
tekoja, joissa teoksia esimerkiksi sotkettiin elintarvikkeilla. Tekijöiden kannanottojen mukaan
motiivina oli lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksista. Mediassa näitä tapauksia kutsuttiin mm.
”taidehyökkäyksiksi.” Ilmiötä voi tutkia muun muassa tarkastelemalla, miten eri mediat tai
verkkokeskusteluympäristöt käsittelivät tapahtumia?
Ohjaaja: Mahdollisesti Tuuli Lähdesmäki.
uutisia aiheesta:
https://yle.fi/a/74-20015086
https://yle.fi/a/74-20001643
Ikonoklasmit nykyajassa
Taiteen historia tuntee monia uskonnollisista syistä johtuneita ikonoklasmeja, joiden aikana
taide-esineitä on tuhottu. Tällaisia olivat mm. Bysantin ikonoklasmi 700–800-luvuilla
protestanttinen ikonoklasmi 1500-luvulla. Nykyään esimerkiksi ISIS-järjestön harjoittamaa
kuvataiteen tuhoamista ja Black lives matter -liikkeen yhteydessä historiallisiin
monumentteihin kohdistettua aktivismia on kutsuttu ikonoklasmeiksi. Tutkielman tekijä voi
valita tarkemmin rajatun ilmiön ja pohtia taide-esineisiin kohdistuvien tekojen syitä.
Viimeaikaisia taide-esineisiin kohdistuvia tekoja voi tutkia esimerkiksi pohtimalla, miten
niitä on käsitelty mediassa.
Teoria: esim. Bruno Latourin ikonoklasmia käsittelevää kirjallisuutta.
Ohjaaja: mahdollisesti Lauri Ockenström tai Tuuli Lähdesmäki
(Aiheesta tehty kandityö kl. 22, mutta tutkittavaa on paljon jäljellä).
Tutkimusprojekteihin liittyviä aiheita
(annettu 2022)
Euroopan kulttuuriperintötunnuksen Suomen hakijat ja valitsematta jääneet kohteet
Kyseessä on EU:n kulttuuriperintötoimi, jossa kohteet hakevat tunnusta EU:n ja toimen
kansallisen koordinaattorin (Suomessa Museovirasto) määrittelemän hakuprosessin kautta.
Tärkeänä kriteerinä hakemuksessa on kohteen eurooppalaisuus. Tutkimus voisi kohdistua
tunnusta hakeneisiin neljään suomalaiseen kohteeseen, joita ei valittu Suomen ehdokkaaksi:
miksi hakivat, miten käsittelivät kohteensa eurooppalaisuutta, miten toteuttivat hakuprosessin,
mitkä olivat prosessin haasteet, entä anti, vaikkeivat tulleet valituiksi. Kiinnostavana
kysymyksenä olisi pohtia sitä, mitä hyötyä tällaisesta hakuprosessista voi olla, vaikka ei
tulisikaan valituksi. Aineistona olisi hakeneiden kohdeorganisaatioiden toimijoiden
haastattelut, hakemukset, ja museoviraston koordinointiryhmän jäsenten haastattelut.
Ohjaaja: Tuuli Lähdesmäki
Koko Suomen kuvat -kampanja ja suomalaisuuden ja eurooppalaisuuden
representoinnit
Osana Suomen liittymistä EU:n keskeiseen kulttuuriperintötoimeen (Eurooppalainen
kulttuuriperintötunnus) kotiseutuliitto järjesti osallistavan valokuvakampanjan Instagramissa.
Koko Suomen kuvat -kampanjassa yleisöä kehotettiin jakamaan kuvia heille tärkeästä
kulttuuriperinnöstä ja perustelemaan, mikä heidän mielestään on eurooppalaista
kulttuuriperintöä. Kampanjaan tuli n. 800 valokuvaa. Tutkimuksessa voitaisiin analysoida
esim. määrällisen ja laadullisen sisällönanalyysin avulla, miten kampanjaan osallistuneet
representoivat kulttuuriperintöä ja perustelevat sen eurooppalaisuutta.
Ohjaaja: Katja Mäkinen tai Tuuli Lähdesmäki
Virtuaaliset taidenäyttelyt
Korona-aikana monet taidemuseot ovat järjestäneet erilaisia virtuaalisia näyttelyitä erilaisilla
tekniikoilla (esim. striimaamalla näyttelyopastuksia, tekemällä netin kautta tutustuttavia
virtuaalisia näyttelyitä tai yksikertaisesti jakamalla kuvia ja informaatiota taideteoksissa
nettisivuillaan). Virtuaalisuus ja digitaalisen tekniikan tarjoamat mahdollisuudet näyttelyjen
järjestämiseen ja jakamiseen tulevat olemaan alan tulevaisuutta myös korona-ajan jälkeen.
Museokenttä tarvitsee tutkittua tietoa virtuaalisista taidenäyttelyistä, niiden eri muodoista ja
tekniikoista ja niiden toteuttajien ja yleisön kokemuksia niistä. Mahdollisia aineistoja ovat
museoiden virtuaaliset näyttelyt ja niiden tekijöiden ja käyttäjien haastattelut.
Ohjaaja: Tuuli Lähdesmäki tai Johanna Turunen
Immersiivinen taide ja taidenäyttelyt
Viime aikoina monet museot ja galleriat ovat asettaneet esille taideteoksia ja kokonaisia
näyttelyitä, joissa katsoja tulee osaksi teosta / näyttelyä, joka esimerkiksi heijastuu heitä
ympäröivään tilaan ja johon katsoja voi monissa tapauksissa vuorovaikutteisesti vaikuttaa.
Tällaisia teoksia ja näyttelyitä kutsutaan immersiivisiksi ja niistä on saatavilla vain vähän
tutkimustietoa. Tutkimus voisi kohdistua immersiivisten teosten ja näyttelyiden kokemiseen ja
niiden lisäarvoon sekä yleisön että näyttelyjärjestäjien näkökulmasta. Aineistona voisivat
toimia immersiiviset teokset ja näyttelyt ja näyttelyjärjestäjien ja yleisöjen haastattelut.
Ohjaaja: Tuuli Lähdesmäki
Jälkikoloniaali tai dekoloniaali taiteentutkimus
Opinnäyte voi lähestyä tematiikkaa esimerkiksi seuraavista tulokulmasta.
1. Suomalainen tai kansainvälinen rodun, kolonialismin, orjuuden tai globaalin epätasa-arvon
vaikutuksiin keskittyvä kriittinen taide. Analyysin kohteena erityisesti entisistä siirtomaista
kotoisin olevat taiteilijat tai rodullistettuihin vähemmistöihin asemoituvien taiteilijoiden
teokset, mukaan lukien saamelaistaide.
Ohjaajana: Johanna Turunen
2. Eri aikakausien länsimaisen taiteen kriittinen analyysi jälkikoloniaalin teorian tai
dekoloniaalisuuden näkökulmasta. Erityisesti millainen on länsimaisen taiteen rotuun tai
toiseuteen kohdistuva katse (gaze) ja miten se käsittelee ja positioi katseen kohteena olevaa
ihmistä. Keskeisiä teemoja esim. valkoisuuden ja rodullistamisen suhde, eksotisointi,
seksualisointi, kolonialismin nostalgisointi, toiseuttavan tai kolonisoivan katseen analyysi ja
Euroopan ulkopuolisten kulttuurien representointi. Mahdollisia suomalaisia taiteilijoita
voisivat olla esim. Birger Carlsted tai Hugo Backmansson, tai kokoelmat kuten Akseli Gallen-
Kallelan ns. Afrikka-kokoelma.
Ohjaajana: Tuuli Lähdesmäki tai Johanna Turunen
3. Poliittiseen toimintaan, aktivismiin ja haitallisten valtahierarkioiden purkamiseen tähtäävä
dekoloniaali taide. Suoraan kolonialismiin linkittyvien teemojen ohella, teokset voivat käsitellä
globaalia tasa-arvoa esim. kuluttamisen tai ilmastonmuutoksen teemojen kautta. Keskeisiä
teemoja aiheessa ovat valtasuhteiden ja niiden purkamisen ohella myös taiteen ja aktivismin
välinen suhde, taiteilijoiden, kuraattorien tai taidemuseoiden kriittinen toimijuus, ja
dekolonisoinnin eri muodot ja ulottuvuudet.
Ohjaajana: Johanna Turunen
Opinnäyte voi myös olla näitä kolmea tulokulmaa yhdistävä tai niitä vertaileva. Kaikissa
tulokulmissa aineisto voi koostua esimerkiksi teoksista, kokoelmista, näyttelyistä,
taiteilijahaastatteluista, museotoimijoiden haastatteluista, varhaisempien taiteilijoiden
aikalaiskertomuksista tai koko näyttelytuotannon analyysistä.
Taiteilijoiden ja taidemuseoiden osallistuminen ilmastokriisistä käytyyn keskusteluun ja kriisin torjumiseen
Monet suomalaiset taiteilijat ovat ottaneet kantaa ympäristön tuhoamiseen ja ilmastokriisiin
teostensa kautta. Myös taidemuseot ovat järjestäneet aihetta käsitteleviä näyttelyitä.
Tutkimuksessa voitaisiin tarkastella ympäristöön ja ilmastoon liittyviä kantaaottavia teoksia
kotimaisessa taiteessa ja sen historiassa tai keskittyä erityisesti joihinkin ympäristön ja
ilmaston tilasta huolestuneiden taiteilijoiden tuotantoon. Tutkimuksessa voitaisiin myös
tarkastella taidemuseoiden roolia ilmastokriisistä käydyssä keskustelussa ja (olemassa olevaa
tai olematonta) keskustelua taiteen tuottamisen hiilijalanjäljestä. Aineistona voisivat toimia
valikoidut taideteokset ja /tai taiteilijoiden ja taidemuseoiden työntekijöiden haastattelut.
Ohjaajana: Tuuli Lähdesmäki tai Johanna Turunen