Jyvaskylän yliopistoon liittyviä aiheita

Aiheita seminaarinmäeltä ja yliopiston kokoelmista

Yliopiston taidekokoelmaan kuuluu muotokuvamaalaus Uno Cygnaeuksesta, Jyväskylän seminaarin perustajasta, mutta tekijä on tuntematon. Olisiko mahdollista selvittää taiteilija? Seminaarin arkistoa ei ole tutkittu tämän asian osalta, joten sieltä saattaisi löytyä tietoa. Tässä olisi mielenkiintoinen aihe maalauksen alkuperän tutkimisesta.

• Annettu 2022. Aiheesta tekeillä kandityö kl. 2023, mutta lisätutkimusta tarvitaan

Seminaarinmäen kampuksella on ollut useita puurakennuksia. Niistä ovat jäljellä vain Ryhtilä ja Puutarhurintalo. Millaisia olivat muut rakennukset, esimerkiksi vanha Lozzi, joka sijaitsi lähellä Educaa? Purettuja puurakennuksia on käsitellyt maisteritutkielmassaan Tanja Ruokolainen, mutta rakennuksia voisi tutkia tarkemmin.

• Tanjan gradu: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_64046
• Annettu 2022

Tissarin taidekokoelma on osin esillä S-rakennuksessa ja osin Kanavuoren varaston uumenissa. Kokoelmasta voi valita teoksia tai taiteilijoita tutkielman aiheeksi. Tissarin taidekokoelmasta on tehty ainakin Niina Kalmarin gradu ja sen pohjalta artikkeli.

• Niina Kalmari: JYX – Tissarin taidekokoelma : keräilijän ja kokoelman tarkastelua (jyu.fi) (2002)
• Niina Kalmari: ”Modernismia taidekeräilijän kokoelmasta: Tissarin taidekokoelma.” Teoksessa Hyöky ja horisontti. (2009)
• Annettu 2022

Fredriksonin taidekokoelma on osin esillä yliopiston tiloissa, osin Kanavuoren varastossa. Lähimmillään teoksia voi nähdä Educan 2. kerroksen käytävien ja seminaarihuoneiden seinillä. Kokoelmasta voi valita teoksia tai taiteilijoita tutkielman aiheeksi. Kokoelma koostuu pitkälti keskisuomalaisten taiteilijoiden töistä. Kokoelmassa on mm. Alvar Cawénin, Joonas ja Vappu Heiskan, Urho Lehtisen, Yrjö Saarisen ja Matti Särkän teoksia. Kokoelman toista lahjoittajaa ja kerääjää Erkki Fredriksonia on mahdollista haastetalla.

• Annettu 2022

On säilynyt mallikirjoja, joita on käytetty hyväksi joko sellaisenaan tai soveltaen seminaarinaikaisissa rakennuksissa. Tarkemmin aiheesta tietää Riikka Mäkipelkola riikka.l.makipelkola@jyu.fi

• Annettu 2022

Arto Sipisen kampussuunnittelu ja/tai pohjoismainen kilpailu, johon Arto Sipinen osallistui 1960-1970-lukujen vaihteessa (Mattilanniemi ja Ylistönrinne) Sipisen joistakin Seminaarinmäen rakennuksista on tehty RHS (Rakennushistoriallinen selvitys) ja Liisa Hänninen on tehnyt gradun ”Arto Sipinen Jyväskylän yliopiston uudisrakennusten arkkitehtina 1969-2000” (2002), mutta Sipisessä riittäisi vielä tutkittavaa. Kanavuoressa on mm. Pienoismalleja pohjoismaisen kilpailun ajoilta.

• Annettu 2022

Euroopan kulttuuriperintötunnukseen (Seminaarinmäen kampus ja tasa-arvoinen koulutus) liittyviä aiheita

(Annettu 2022)

1. Miten yliopiston kampuksen rakennetussa ympäristössä näkyvät kansalaisyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion rakentuminen. Tarkastelu Suomen koulujärjestelmän vaiheiden (kansakoululaitoksen rakentaminen Suomeen, oppivelvollisuuslaki, peruskoululaki, korkeakoulutus, yliopistolaki ja maakuntayliopistot, yliopistouudistus) ja pohjoismaisen sekä eurooppalaisen kehityksen kautta.
2. Miten yliopiston kampuksen rakennetussa ympäristössä näkyvät yhteiskunnan tasaarvoistumis- ja yhdenvertaisuuskehitys (hierarkioiden purku, esteettömyys yms.) Esimerkiksi a) miesten ja naisten, b) eri yhteiskuntaluokkien ja c) opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja oppilaitoksen johdon välisten suhteiden tasa-arvoistuminen ja tämän vaikutus koulurakennusten arkkitehtuuriin ja toiminalliseen suunnitteluun. Tässä hyvänä vertailukohtana johdon tilat O-, C- ja T-rakennuksissa.
3. Kuinka seminaarinmäelle suunniteltu lisärakentaminen vaikuttaisi seminaarinmäen kampuksen kulttuurihistorialliseen arvoon, kulttuuriperintötunnuksen säilymiseen, luontoarvoihin sekä ympäristö- ja virkistyskäyttöarvoihin? Entä kuinka se vaikuttaisi suunnitteilla olevaan Unescon maailmanperintökohde -statuksen hakemiseen? Esimerkiksi Educan ja Musican yläpuolisen mäen puistoalueelle ja Aaltoalvarin ja Liikunnan väliselle virheralueelle on suunnitteilla osin massiivista lisärakentamista – kun samaan aikaan monet vanhoista tiloista ovat vajaakäytössä. https://yle.fi/uutiset/3-12448573
4. Kuinka oppimismenetelmien ja -käsitysten (behavioristinen, kognitiivinen, konstruktivistinen, kontekstuaalinen) muutos on vaikuttanut Seminaarinmäen kampukselle rakennettujen koulurakennusten arkkitehtuuriin (keski- ja sivukäytävämalli, solukoulu, hallikoulu, paviljonkikoulu, monitoimikeskus).