Yhdistyksen säännöt

Jyväskylän yliopiston historian alumnijärjestö Jälkiviisaat ry

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Jälkiviisaat ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Jyväskylän yliopiston historian oppiaineesta alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden eli alumnien välistä yhteistoimintaa. Yhdistys antaa alumneille mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja ammatti-identiteetin kehittymiseen sekä luo yhteyksiä jäsentensä, opiskelijoiden ja työelämän välille.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:

• kerätä ja välittää tietoa,
• järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia sekä
• tukea jäsentensä hyvinvointia tarjoamalla vapaa-ajan virkistystilaisuuksia.

Yhdistys toimii yhteistyössä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen, Jyväskylän yliopiston historian opiskelijoiden ainejärjestö Tosine ry:n sekä muiden tarkoituksenmukaisiksi katsottujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää rahankeräyksiä, arpajaisia ja maksullisia vapaa-ajan tilaisuuksia, omistaa toimintansa kannalta tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä osakkeita sekä harjoittaa muuta tarkoituksensa toteuttamiseksi tarpeellista varainhankintaa, jolla ei tavoitella taloudellista voittoa yhdistyksen jäsenille. Yhdistys voi perustaa rahastoja sekä ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.

3. Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen Jyväskylän yliopiston historian oppiaineesta alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Liittyessään henkilön tulee suorittaa yhdistyksen vuosikokouksen määrittämä jäsenmaksu. Varsinaiset jäsenet voivat osallistua yhdistyksen toimintaan ja asettua ehdolle hallitukseen. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yhdistyksen kokouksissa yksi (1) ääni.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Liittyessään kannatusjäsenen tulee suorittaa yhdistyksen vuosikokouksen määrittämä jäsenmaksu. Kannatusjäsenet voivat osallistua yhdistyksen toimintaan, mutta he eivät saa asettua ehdolle hallitukseen eikä heillä ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.

Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

6. Hallitus

Yhdistyksen toimintaa johtaa syyskokouksessa kerrallaan kalenterivuodeksi valittava hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja sekä 3-8 varsinaista jäsentä ja 0-8 varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Tarvittaessa yhdistyksen kokous voi nimittää erityistehtäviin myös muita jäseniä. Mikäli hallitukseen pyrkijöitä on enemmän kuin kahdeksan (8), valitaan hallituksen jäsenet vaalilla.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus kutsutaan koolle kokouskutsulla, joka on annettava tiedoksi hallituksen ja yhdistyksen jäsenille sähköisesti vähintään kolmea (3) työpäivää aikaisemmin. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa kuitenkin arpa. Yhdistyksen jäsenillä on oikeus tutustua hallituksen kokousten pöytäkirjoihin.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi (2) yhdessä.

8. Tilikausi ja toiminnantarkastus

Yhdistyksen tili- ja toimikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee toimittaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikko ennen kevätkokousta.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava jäsenille sähköisesti vähintään viikko ennen kokousta.

Kevätkokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä helmi-toukokuussa ja sen tehtävänä on:

1. käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastuskertomus,
2. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä
3. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä syys-joulukuussa ja sen tehtävänä on:

1. hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio,
2. määrätä jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle,
3. valita hallituksen puheenjohtaja,
4. valita hallituksen muut jäsenet ja mahdolliset hallituksen varajäsenet,
5. valita yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat sekä
6. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä neljän (4) viikon kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on yhdistyksen kokouksissa yksi (1) ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet (½) annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.

10. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (¾) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa täytyy sen varat luovuttaa Tosine ry:n käyttöön.